Syyslomalla 2003 olin häämatkallani Curacaolla ja siitä lähtien olen ollut likipitäen jatkuvasti matkakuumeessa. Sitä ennen matkani olivat olleet lähinnä Ruotsiin suuntautuvia matkoja tai työmatkoja Pohjoismaissa, enkä kokenut matkustamista mitenkään tärkeäksi tai antoisaksi. Curacao muutti kaiken. Aurinko ja lämpö keskellä Suomen synkintä syksyä sai aikaan sellaisen piristysruiskeen, josta tulin riippuvaiseksi ja loppua ei näy. Rakastan haaveilla ja suunnitella matkoja, ja usein minulla on matkat varattuina liki vuodeksi eteenpäin. Olisi varmaan pidemmällekin, mutta lentoyhtiöiden nettisivut eivät anna varata ja ostaa lippuja kuin vuodeksi eteenpäin, tylsimykset. Työni vuoksi minulle lankeaa lomia säännöllisesti kuin Manulle illallisia, mutta asiassa on omat huonot puolensa. Loma-aikani eivät jousta ja esim. äkkilähdöt eivät ole juuri koskaan mahdollisia. Palkattomiin vapaisiin työmaallani ei ensisijaisesti kannusteta, joten on tyydyttävä siihen mitä saa. Eikä se monenkaan mittapuun mukaan ole kuitenkaan kauhean vähän edes. Olen siis onnellinen.
Matkani ovat useimmiten omatoimimatkoja. Muutaman pakettimatkan olen tehnyt, mutta omatoimimatkailu on minulle sopivampaa paristakin syystä. Voin itse valita lähtö- ja paluupäivän, matkareitin ja hotellit. Reittilennoilla on vaan jotenkin parempi tunnelma. Valitsen kohteiksi monesti myös sellaisia paikkoja, jonne ei pakettimatkoja tehdä.
Curacaolle pääsee todella kätevästi KLM:llä Amsterdamin kautta. Ja vain siis yhdellä vaihdolla. Hotellimme Curacaolla oli Lions Dive & Beach resort. Kelpo hotelli aivan rannalla ja lähellä rantaravintoloita.
Ihastuin Karibiaan niin, että seuraavana syksynä matkakohteeni oli St. Maarten. KLM lentää sinnekin suoraan Amsterdamista. Paluussa oli välilasku Curacaolle, mutta matka jatkui samalla koneella noin tunnin pysähdyksen jälkeen. Paluumatkamme viivästyi vuorokaudella syysmyrskyjen vuoksi, kun KLM ei lähtenyt lainkaan matkaan Amsterdamista. Curacao on hurrikaanialueen ulkopuolella, mutta St. Maarten ei ja olimme matkalla juuri tuona aikana. Varsinaista hurrikaania ei saarella tuolloin ollut, mutta tuulta kuitenkin sen verran, että lentokoneilla oli vaikeuksia. Soitin siis esimiehelleni ja ilmoitin olevani jumissa Karibialla ja tulevani töihin, kunhan pääsen. Harmikseni seuraavana päivänä kotimatka alkoi.
Karibian matkakohteet ovat nyt
olleet tauolla mutta haaveissani ja suunnitelmissani ne käyvät tuon
tuosta. Curacaon naapurisaaret Aruba ja Bonaire ovat listalla. St.
Maartenillekin on palattava, sillä sieltä lähtee laivat Anguillalle ja
Saint Bartsille. Guadeloupe ja Turks and Caicos kutsuvat myös. Noin
niinkun alkuun.
St. Maartenilla hotellini oli Marigon kaupungissa Hotel Beach Plaza.
Hotellin johtajalla oli suomalainen vaimo, Terttu, ja tästä hyvästä
sain maanmieheltäni hieman erilaisia etuuksia, kuten
merinäköalahuoneen.
Kuvassa Marigot Bay.
Tervetuloa blogiini. Kirjoittelen tänne matkoistani, matkasuunnitelmistani, matkahaaveistani ja jo menneistä matkoistani. Ja ehkä vähän muustakin, esim. joogasta.
Tällä hetkellä odottelen joululomaa, joka tarkoittaa kohdallani matkaa kesään. Olen menossa Koh Lantalle kahdeksi viikoksi. Lennän Aurinkomatkojen suoralla lennolla Phuketiin, josta laivalla seuraavana päivänä Koh Lantalle. Odotan jo pelkkää lentomatkaa kovasti, sillä pääsen ensimmäistä kertaa businessluokkaan. Finnairhan muutti Phuketin tilauslennot reittilennoiksi ja siinä yhteydessä minulle kävi niin sanotusti munkki. Olin ostanut paikat comfort-luokkaan, joka nyt tarkoitti sitä, että pääsin suhteellisen edullisesti businessluokkaan, josta olin haaveillut piiitkään. Onneksi lento kestää n 11 tuntia, niin saan nauttia businessluokan yleellisyydestä riittävän kauan.
Koh Lantalla yövyn ensimmäisen viikon Time for limen bungalovissa, joka tukee paikallista eläinsuojelua http://www.lantaanimalwelfare.com/.
Tarkoituksenani on käydä tutustumassa paikkaan, ulkoiluttaa koiria, silitellä ja hoivata kissoja, sekä viedä avustusta heille (rahaa ja tarvikkeita). Toisen viikon majoitun Banana garden homen bungalovissa.
Tämän vieressä sijaitsee joogapaikka,
jonne on tarkoitus tulla joogaamaan myös ensimmäisellä viikolla. Matka on siis melkolailla valmiiksi suunniteltu, nyt pitää vain jaksaa odottaa joululoman alkuun.
Tämä on neljäs matkani Thaimaahan. Vuonna 2007 kävin enimmäisen kerran Phuketissa Aurinkomatkojen matkalla, seuraavana vuonna tein omatoimimatkan Koh Makin saarelle ja jouluna 2012 olin Koh Jumin saarella. Phuketiin en erityisemmin ihastunut, mutta näistä pienistä ja melko rauhallisista saarista olen pitänyt. Koh Lantaan päädyin tänä vuonna ehkä juuri tuon eläinsuojelujärjestön vuoksi.
Koh Jumilta:
Koh Makilla käydessämme en vielä harrastanut joogaa, mikä on harmi, sillä Petri Räisänen pitää siellä nykyään joogaretriittejä, yleensä tammikuussa. Siinä yksi hyvä syy palata saarelle.
Thaimaassa onneksi saaria riittää, joten monta matkaa suuntautunee tulevaisuudessakin vielä tähän hyvän ruoan ja pitkien rantojen maahan.
Malediivit, Helengeli Island resort. Hiihtolomalla 2010.
