Malediivit

Vilamendhoo

Malediivit ovat minulle ehkä se kaikkein makein matkakohde. Olen päässyt käymään siellä kolme kertaa, mutta kiintiö ei ole täynnä vielä ja saaria on jäljellä. Kaksi kertaa olen ollut saarilla helmikuussa viikon sekä kerran jouluna 11 päivää. Joka kerta olen ollut eri saarella.

 

Helengeli

 Ensimmäinen vierailu oli Helengeli Island Resortiin (North Male Atoll).  Helengeli on pieni saari ja huoneita on vain 50. Sain makoilla rannalla lähes aina aivan yksin, sillä muut asukkaat olivat sukellusretkillä tai jossain, mutta rannalla heitä ei juuri näkynyt. Saarella on spa, uima-allas, ravintola, baari, beach volley -kenttä ja "kirjasto". 

Saapuminen Malediiveille on elämys. Lentokoneesta näkyvät atollit hurmaavat välittömästi ja postikorttien maisemat todentuvat. Monille saarille lennetään vesitasoilla, jotka lentävät suhteellisen matalalla ja näkymät ovat henkeäsalpaavat. Helengelille lento kesti n 30 minuuttia. Koneesta poistuimme keskellä merta olevalle pienelle laiturille, josta oli vielä n 5 minuutin venekuljetus itse saarelle. Jotkut pitävät tätä vesitasolentoa epämiellyttävänä ja onhan koneessa aikamoinen meteli, mutta korvatulpat käyttöön ja valitus pois. Koneisiin mahtuu vajaa 20 henkilöä ja miehistössä on yleensä kaksi henkilöä. Koneet lentävät tiettyä reittiä ja vievät matkalaisia yleensä kolmelle, neljälle eri saarelle. Jos jäät pois vasta viimeisellä saarella, saat kaupan päälle ylimääräisiä laskuja ja nousuja samaan hintaan. Ja hyvä niin, sillä hieman tuosta lennosta maksamaan pääseekin. Vajaa viisi vuotta sitten Helengelille edestakainen kuljetus maksoi n 250€/hlö. Joihinkin kohteisiin kuljetus voi olla yli 500€. 

Eriyadulle kuljetus oli järjestetty pikaveneellä ja matka kesti vajaan tunnin, hinta n 100€/henkilö sinne ja takaisin Malen lentokentälle. Veneet lähtevät aivan lentokentän 
vierestä, joten maissa ei tarvita kuljetuksia. Veneessä oli kuusi matkustajaa ja kaksi 
miehistön jäsentä, enemmänkin porukkaa olisi kyytiin mahtunut. Vaikka hinta oli edullinen 
lentoihin verrattuna, oli tämä ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun saarille siirryn veneellä näin pitkää matkaa. En niinkään tullut merisairaaksi matkalla, kuten jotkut onnekkaat, vaan enemmän pelkäsin veneen hajoavan tai kaatuvan. Kuski ajeli kaasu pohjassa aaltoja päin ja välillä mentiin kyljellään. Pelkäsin todella henkeni puolesta ja tietenkään ei kenneläkään ollut pelastusliivejä päällä. Joitain vuosia sitten eräs turisti kuoli pudottuaan veneestä, joten täysin aiheeton ei pelkoni ollut. Pidin koko matkan lujasti kaiteesta kiinni kaksin käsin. 

Eriyadulla (North Male Atoll) on huoneita 66, joten paikka on mukavan pieni. Tarjolla on huoneita kaksikerroksisessa rivitalossa tavallisten bungalovien lisäksi. Rivitalo on kohtuullisen hyvällä paikalla saaressa ja varsinkin alakerran huoneet eivät juuri bungaloveista poikkea. Hintaansa nähden olisivat ihan kohtuullinen vaihtoehto. Meillä oli kuitenkin normibungalovi saaren koilisrannalla, jossa myös on parempi, leveämpi, kauniimpi ja tuulisempi ranta. Lounaisrannalla tuulta ei ollut juuri lainkaan, joten oleskelu siellä jäi melko lyhyeksi yksinkertaisesti koska oli liian kuumaa ja tukahduttavaa. Eriyadu ei ole luksuspaikka vaikka jouluna huoneesta saikin maksaa riittävästi, mutta Malediiveilla maksaa ellei mene paikallissaarille, joissa emme ole käyneet. Ruoka oli saarella ihan hyvää ja jouluna ja erityisesti uuden vuoden aattona seisova pöytä oli komea. Aamiaisella oli hedelmiä tarjolla hieman nihkeästi, mutta kaikkea muuta löytyi kyllä. Jogurtti tosin oli jotain aivan outoa ja suorastaan pahan makuista. Vaikka Eriyadussa huoneet ovat parhaat päivänsä nähneet, saari muutoin on erittäin viihtyisä. Ranta ja vesi ovat kuten paremmassakin kohteessa, snorklaus- ja sukellusmahdollisuudet ovat hyvät, rantabaari on viihtyisä ja hienolla paikalla. Suosittelen Eriyadua sellaisille, joille aurinko, ranta ja vesi ovat tärkeämpiä kuin hieno hotellihuone tai moninaiset palvelut. Ja sellaisille, jotka eivät ahdistu saaren rauhallisuudesta ja pienuudesta. Minua Malediiveissa viehättää juuri se, että et oikein voi tehdä juuri mitään, vaan sinun on rauhoituttava ja vain oltava. Kuljeskella verkkaiseen tahtiin ympäri saarta, katsella merta ja hiekkaa, lukea kirjaa, tutkia rapujen touhua, tarkkailla lintuja. Olla ja nauttia.  

Helengeli ja Eriyadu olivat pieniä ja rauhallisia saaria, hieman vaatimattomiakin majoituksen osalta. Hieman yleellisempi oli Vilamendhoo (South Ari Atoll), jossa majoituskapasiteetti on 184 huonetta. Saari on huomattavasti suurempi ja tarjolla on monenlaista viihdykettä ja ajanvietettä. Voit pelata jalkapalloa, tennistä, käydä kuntosalilla, vuokrata kanootin yms. Uima-altaita on kolme, ravintoloita neljä, on tarjolla iltaohjelmaa ym. Huoneita on tarjolla maalla ja veden päällä, omalla uima-altaalla ja ilman. Meillä oli perus rantabungalov sekä all inc, joten pysyimme hyvin ravittuina ja nesteytettyinä loman ajan. Vaikka huoneet olivat tyylikkäitä ja tarjonta runsasta, en asettaisi Vilamendhoota Malediivien parhaimmaksi tähänastiseksi kokemukseksi. Ykkössijan vie Helengeli. Johtuneeko siitä, että oli ensimmäinen kokemukseni Malediiveista ja aika on jo kullannut muistot, en osaa sanoa, mutta sen tiedän, että jatkossakin valitsen Malediiveilta mieluummin pienen ja intiimin saaren, kuin hulabaloota tarjoavan monitoimikeskuksen. 

Suunnitelmissani on käydä seuraavan kerran Malediiveilla matalasesongin aikaan lokakuussa. Sään pitäisi silloin olla jo kohtuullinen, pieniä sateita saattaa tulla, mutta lämmintä on normaali +28. Hinnat ovat melko edulliset, ainakin jouluhintoihin verrattuna, joten kohtuullisella panostuksella saataisi päästä nauttimaan melko yleelisenkin resortin antimista. Toisaalta kiinnostaisi kokeilla majoitusta paikallissaarella, jos oikein rohkeaksi uskaltautuisi. Mutta sinne mieluummin korkeasesonkina, koska hinnat paikallissaarilla ovat aivan eri kategoriassa muutoinkin verrattuna turistisaarien hotelleihin.

Kätevimmin Malediiveille pääsee mielestäni Turkish Airlinesilla. Helsingistä Istanbuliin ja sieltä suora lento Maléen n 8 tuntia, kätevää, tehokasta ja helppoa. Olemme lentäneet myös Frankfurtin kautta Condorilla, niin ikään suoralla lennolla, mutta Turkishin aikataulut ovat     jotenkin sopivammat ja jouhevammat. Economyssä on istuskeltu tähän asti, mutta Turkishin business ei ole mahdottoman hintainen. Seuraavaksi toivottavasti siellä makoilemassa samppanjalasi hyppysissä.